Polttavan kuumaa

Danzig: Devil´s plaything

Tänään oon kirjottanu ja kirjottanu. Sitten yhtäkkiä tulee taas ainakin kuukauden tauko, jollon en kirjota sanaakaan. Silloin saatan soittaa kitaraa tai piirtää, mitä en oo nyt tehny ainakaan viikkoon, mikä on varsin outoa.

Kun on kuuma päivä, saa maata ja lukea. Kun on sadepäivä, saa maata ja lukea. Kun on harmaa taivas, saa maata ja lukea. Kun on kaunis ilma, menen marjaan. Ihanaa tämä kesä!

Hiekkataidetta rannalta.

Mulle väitetään, että pilvet on epänormaaleja. Että ne ei ollu tuollasia sillon ennen vanhaan. Mulle väitetään, että salaliitto laittaa ilmaan lentämään suihkukoneita, joissa on myrkkyjä, jotka tappaa kasveja ja ihmisiä. Mulle väitetään, että salaliitto haluaa tappaa puolet ihmiskunnasta, jotta niillä olis sitten valtaa ja rahaa enemmän. Ne haluaa hallita maailmaa. Minä olen 16-vuotias tyttö ja minulle sanotaan tällaista. Tervetuloa kuolema tähän ruumiiseen sitten, kun uskon tämän.

Ja tänään mulle kerrottiin, että mun ei-niin-läheinen-ja-tuttu-kaveri, joka on 17-vuotias, oli yrittäny vasta itsemurhaa. Se oli juonu pullollisen raakaa viinaa ja viiltäny iteltään ranteet auki. Sairaalassa se oli ollu raivoissaan ja kiljunu ja huutanu. En ihmettele. Mutta vituttaa ja inhottaa, koska se, että sillä tytöllä on vaikeeta, ei oo sen oma vika. Sen äiti ryyppää viikoja putkeen eikä välitä sen lapsista yhtään. Ja sen isoveljet on samanlaisia. Ne tuo sille viinaa ja antaa sen huidella. Eikä sillä oo muunlaisia ystäviä, ku vaan niitä, jotka ryyppää ja on sellasia. Ja mua oksettaa ja itkettää. Se on hyvä tyyppi. Kuunneltiin kerran neljä tuntia ihan hiljaa hyvää musiikkia ja jammailtiin. En oikeestaan muuten ees tunne sitä, ku vaan musiikin kautta. Ja mitä nyt jotain muuta on puhuttu, mutta mua oksettaa.

Mutta silti mun pitäis olla semmonen perus positiivinen ja onnellinen ihminen. Koska mulla on kaikki. Talo, ruokaa, sillon tällön rahaa, vapaus tehä kaikkea luovaa ja ihanaa, kavereita, perhe, sänky ja kaikkea krääsää ja musiikkia. Mutta se syy miksi en oo tämmönen oikeen onnellinen ihminen, on kai siinä, että mulla on myös aikaa. Mulla on aikaa miettiä ja se mitä mietin, pistää mut katumaan ja häpeämään sitä kaikkea, mitä mulla on. Koitan parantaa tapani. Olen hyvä, hyvä, hyvä.