Vedin henkeen sun savusi. En tiedä oliko siinä pelkkää tupakan karvasta tuoksua vai pelkkä katkera henkesi. Mistä olet katkera? Et kai elämästä? Jos siitä, tiedän, että sinulla on syytä.
Seitsemäntoista vuotta, hiton paljon liikaa aikaa kärsiä. Hiton monta yötä ulvoa tai olla hiljaa, jotteivät painajaiset herää. Älä enää yritä itsemurhaa, lupaa se minulle. Älä enää viillä ranteitasi auki, lupaa edes se minulle.
Seisottiin ulkona. En polta, mutta sinä käärit sätkäsi hyvin ja nopeasti. Katselen sinua ja sinun utusilmiäsi ripsiverhon takaa. Miksi etsit niin paljon tarkoitusta elämällesi, suuntaa, että unohdat sen tarkoituksen joka sillä oli?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti