Hengellinen muotokuva

Miltä näyttää minun hengellinen muotokuvani? Sen tiedän ainakin, etten todellakaan ole siihen tyytyväinen. Ja sen tiedän, että vaikka pääni ympärillä soisin olevan sädekehän niin kuin ikoneilla on, en ortodoksiksi ala.


Ortodoksinen uskonto on kaunis. Oikein kaunis. Kävin katsomassa yhtenä iltana luostarin jumalanpalvelusta, jossa Igumenia Mikaela (luostarin johtava nunna) lausui rukousta. Ortodoksien rukous ja rukoilu on kunnioitettavaa puhaa, sillä he tekevät sen niin, että heidän rukoukseensa uskoo. Mutta mitenkään tuomitsematta on kysyttävä: Miksi te pyydätte herraa armahtamaan? Miksi te palvotte noita satoja ikoneita, jotka loppujen lopuksi ovat kaikkien muiden silmille vain kuvia? Mikä niistä todella tekee palvomisen arvoisia?


Kukkamatto tehtiin ja tuhottiin. Siitä tuli kaunis ja sata ihmistä tallas sen mäsäksi. Konevitsa-ikoni oli ja sitä juhlittiin ja vietiin pois. Tämä oli suuri juhla.


Asun sammalpolun varrella
Rauhassa rakkaudessa
vaan unessa mää vaellan
keskellä kaupunkeja.


Uskomatonta! Ette usko, mitä mulle tapahtu ku lähdin eilen kävelemään Valamon luostariin vievää luotopolkua pitkin!
Autiotalo metsäpolun varrella, villiintyneet kukkapenkit (kuka tämän kauniin hylkäsi ja miksi jätit kukkasi?) ja särkynyt laituri. Levän peittämät liukkaat kivet ja märkä, tirskuva sammal paljaan jalan alla. Mustan järven rannalla nojaa kivelle alaston vartalo. Harmaa taivas - ja tiedättekö mitä: Joutsen pariskunta, vain muutaman metrin päässä minusta!
Ui, ui, ui sinä tyytyväinen, tyytymätön, rauhallinen, rauhaton. TÄMÄ oli MINUN Jumalani Ihme - enkä tarvinnut armoon ikoneita tai kumarrusta, en leivälleni rukousta. Olen valmiina Sovitukseen. Kuinka kaunista!


Trapessassa me talkoolaiset syödään. Näin edelliseen kappaleeseen hieman täsmennykseksi voin selittää, että täällä on tapana aina ennen ja jälkeen syönnin kääntyä ikonialttariin päin ja ruokailua valvova henkilö lausuu, eli minun korvilleni laulaa ruokarukouksen ja kiitoksen. Sitten alkaa syöminen. Se on hirveää. Ruuat tulee yksitellen suurissa astioissa pöydän päästä ja jokainen ottaa ja antaa astian seuraavalle. Sitten syödään hirveällä vauhdilla, koska kun kaikki ovat syöneet lähtee ruoka kauhealla kyydillä äkkiä pois pöydästä samaa tietä kuin tulikin. Ollaan saatu puuroa nyt. Tosin JÄLKIRUUAKSI????? Voi Jeesus sentään..... Niin, eli ruoka on vallan mainiota - ihanaa, mutta se syödään kauhealla vauhdilla, ainakin mun mittapuulla ja inhoan syödä kiireellä.


Työt talkoolaisena on jatkunu pääosin kasvien keruulla ja kuivaamisella. Täällä kerätään niitä hirveät määrät. Pelkästään voikukanlehtiä pitäis olla kesän lopulle mennessä kerätty 4kg kuivana.


Ostin Igumenia Nektaariusta esittävä ikonin. Huomaa, etten ole kovin perehtynyt tähän uskontoon, koska en tiiä kuka se on.


Laulan lapsille laulua
keskeltä kaupunkia
kun tulet älä saavu
ei täällä olla eloisia.


Kuulemiin.


P.S. Onko huomenna tosiaan perjantai? Menee aika niin vauhdilla, etten tätä menoa kerkeä koskea koulukirjoihin ollenkaan! Sori vaan YO-kokeet XD............. Niija en saanu kuvia tähän koska puhelin. Yritän joku päivä uuestaan.